Tainan ja Petrin matkablogi: lokakuuta 2016

maanantai 31. lokakuuta 2016

Galle, Sri Lanka 29.10. – 1.11.2016

Ellasta lähdimme aamulla minibussilla yhdessä neljän kiinalaisen turistin kanssa kohti etelärannikkoa. Alkumatkasta ajoimme upeissa maisemissa serpentiinitietä pitkin. Pian kuitenkin maisemat muuttuivat tasaisiksi riisipelloiksi. Matkaa Ellasta Galleen oli noin 250 km ja aikaa tuohon kului 6 tuntia.

Gallen kaupunki on perustettu 1600 –luvulla hollantilaisten toimesta aivan meren rannalle niemen kärkeen. Tosin jo 1500 –luvulla portugalilaiset aloittivat rakentamaan linnoitusta. Englantilaiset puolestaan valloittivat Gallen 1796. Tätä vanhaa kaupunkia ympäröi joka puolelta korkeat muurit, joiden päällä kävellen pääsi kiertämään lähes koko vanhan kaupungin. Muurit suojasivat kaupungin tuholta vuoden 2004 tsunamissa. Gallen vanha kaupunki on Unescon maailman perintökohde.

Gallessa kadun varret ovat täynnä taide- ja käsityökauppoja, jalokivikauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Kaduilla autoilla ja tuk-tukeilla ajo ei ole kielletty, mutta liikennettä on todella vähän. Päivät kuluivat kaduilla ja muurin päällä kuljeskellen ja kahviloissa istuskellen. Muurin reunalla oli myös muutamassa kohdassa biitsiä, jossa kävimme uimassa ja lukemassa.

Gallen vanha muuri

Muuria ja kellotorni

Talo kadun varrella

Taidekatua

Putiikki

Kioski

Piitsiä, muuria ja moskeija

Näkymä kahvilasta

lauantai 29. lokakuuta 2016

Ella, Sri Lanka 27. – 29.10.2016

Aamulla hypättiin moporiksaan ja huristeltiin Nuwara Eliyasta vajaan kymmenen kilometrin päässä olevalle rautatieasemalle. Olimme varanneet junaliput etukäteen viimeiseen vaunuun, jossa oli isot maisemaikkunat takana. Rautatieasemalla oli erikseen odotushuone ulkomaalaisille, mikä tuntui aika erikoiselta.

Junamatka Ellaan kesti neljä tuntia. Maisemien puolesta se oli komein junamatka, jota olemme koskaan tehneet. Näimme teeviljelmiä, eukalyptusmetsiä, rotkoja ja pikkukyliä. Tunneleitakin oli useita kymmeniä. Juna kulki hitaasti pysähtyen jokaiselle asemalle. Iltapäivällä saavuimme Ellaan, joka on reppureissaajien suosiossa olevan kylä ja tunnettu vaellusmahdollisuuksistaan. Täällä on paljon sympaattisia kahviloita, ravintoloita ja majoitusvaihtoehtoja.

Toisena päivänä lähdimme oppaan kanssa kiipeämään Ella Rock vuorelle. Otimme oppaan, koska olimme lukeneet, että vuorelle kiipeäminen on eksymisvaaran takia hankalaa. Aluksi kävelimme melkein tunnin rautatietä pitkin ja sitten lähdimme kipuamaan kohti vuoren huippua. Opas oli tarpeen, sillä polkuja risteili teeviljelmillä eikä opasteita vuorelle ollut. Jututimme englantilaista pariskuntaa ja he olivat kävelleet harhaan ilman opasta. Löysivät kuitenkin lopulta perille. Näkymät olivat vuorelta hyvät pienestä usvasta huolimatta. Iltapäivällä lähdimme vielä kahdestaan toiselle vaellukselle. Silloin valloitimme Little Adam’s Peak -vuoren. Sinne oli jopa joitakin opasteita laitettu, mutta siitä huolimatta kysyimme pari kertaa reittiä. Täältä maisemat olivat vielä paljon komeammat kuin Ella Rockilta. Pudotusta laaksoon oli noin puoli kilometriä!

Teeviljelmiä junamatkalta

Taina junassa

Junamatkan kuvaamista

Tasoristeys

Sillalta tunneliin

Haputalen kylä

Saavuttiin Ellaan

Kohti Ella Rock -vuorta. Taina, opas ja kulkukoira

Lisko teepensaassa

Kobran pesä

Taina matkalla Ella Rockille

Petri Ella Rockin huipulla

Juna sillalla Ellassa

Petri Litte Adam's Peakilla, takana Ella Rock

Little Adam's Peak

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Nuwara Eliya, Sri Lanka, 24. – 27.10.2016

Matkamme jatkui Kandyn kaupungista kohti Nuwara Eliyaa. Kaupunki sijaitsee 1800 metrin korkeudessa. Kandyn hotellin omistaja onnistui myymään meille kuljetuksen henkilöautolla sekä kolme yötä omistamastaan hotellista Nuwara Eliyassa. Matkalla kävimme tutustumassa teetehtaaseen ja maistelimme teetä ja ostimme tietenkin tuliaisia. Kandyn ja Nuwara Eliyan väli oli paikoin serpentiinitietä, onneksi kuitenkin hyväkuntoista. Lähestyessämme Nuwara Eliya oli tien varrella havupuita, vesiputouksia ja teeviljelmiä. Hienot oli maisemat!

Nuwara Eliyassa satoi kaatamalla koko illan, mutta onneksi seuraavana päivänä aurinko paistoi ja pääsimme lähtemään vaellukselle. Tarkoituksena oli kiivetä Sri Lankan korkeimmalle kohdalle Pidurutalagala –vuorelle (2524 m). Jonkin aikaa käveltyämme tietä pitkin kohti huippua, asemies pysäytti meidät ja ilmoitti että huipulle ei ole asiaa muuten kuin auton kyydissä. Metsässä vaanii kuulemma leopardeja. Sen verran mies asettaan näpräsi että päätimme kääntyä takaisin. Meidän mielestä tarkoituksena oli rahastaa turisteja ottamaan taksikyyti!

Tästä emme kuitenkaan lannistuneet, vaan lähdimme Lovers Leap –nimiselle vesiputoukselle. Reitti sinne kulki halki teeviljelmien pikkutietä pitkin. Tiellä tuli runsaasti vastaan teenlehtiä kantavia naisia. Teetehtaalla meille kerrottiin, että yksi ihminen kerää päivässä noin 20 kg teenlehtiä. Palkkaa siitä saa 700 rupiaa eli alle 5 euroa.

Meillä oli tarkoituksena vuokrata maastopyörät, mutta ne oli niin surkeita, että tyydyimme kävelemään. Nousimme Single Tree Hill –vuoren (2112 m) huipulle teeviljelmien läpi kulkevaa tietä pitkin. Näkymät vuorelta palkitsivat kipuamisen. Vuoren valloituksen jälkeen kävimme Galwaysin kansallispuistossa, josta ei ole paljon jälkipolville kerrottavaa. Sitä mainostettiin erityisesti lintupuistona, me nähtiin yksi varis.

Blue Field Tea, Mount Harrow, 1921, teetehdas

Teen lehdet kuivumassa tehtaalla

Gregory Lake parvekkeelta kuvattuna

Englannin siirtomaavallan aikana rakennettu postitalo

Paikallista asutusta

Pyykkipäivä

Hedelmien myyntiä

Teeviljelmiin tutustumassa

Teen kerääjät

Kerääjät koreineen

Teeviljelmiä

Lover's Leap -vesiputous

Näkymät Single Tree Hill -vuoren huipulta

Pääsyliput kansallispuistoon

Vaelluksen jälkeen

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Kandy, Sri Lanka 21 - 24.10.2016

Lennettiin Helsingistä Dohan kautta Sri Lankan pääkaupunkiin Colomboon, jonne saavuttiin perjantaina aamupäivällä. Lentokoneessa vietetyn yön jälkeen oli kiva kun kyyti hotellille odotti lentokentällä. Ensimmäinen kohde oli Kandyn kaupunki, josta olimme varanneet hotellin etukäteen. Hotelli (Kandy View Garden Hotel) oli korkealla harjanteella, josta oli hienot näkymät alas kaupunkiin. Tulopäivänä tyydyimme ihailemaan maisemia hotellin terassilta, uimaan ja lepäilemään.

Lauantaina aloitimme turistina olemisen ja menimme katsomaan temppeliä, jossa säilytetään Buddhan hammasta (???). Temppelin nimi on Temple of Tooth. Hammasta ei nähty, mutta sitäkin enemmän ihmisiä. Temppelivierailun jälkeen katselimme kaupunkia ja kaunista järveä keskustassa. Iltapäivällä siirryimme paikallisbussilla noin 5 kilometrin päähän kasvitieteelliseen puutarhaan (Botanical Garden). Bussilippu maksoi noin 10 centtiä hengeltä. Puutarha oli mukava puistomainen laaja alue.

Sunnuntaina lähdimme jo aamulla seitsemältä pikkubussilla kohti Sigiriyaa. Sigiriyassa on Sri Lankan kuuluisin nähtävyys, kallion päällä olevat linnakkeiden rauniot. Paikka on ollut Unescon maailman perintökohde jo vuodesta1982. Kallio oli noin 150 metriä korkea ja sieltä näkyi todella kauas. Paikka oli mielenkiintoinen ja näkemisen arvoinen, vaikka muutama hikipisara vierähtikin ylös kivutessa. Paluumatkalla pysähdyimme Dambullaan katsomaan luolatemppeliä (Cave Temples) ja kultaista temppeliä.