perjantai 31. lokakuuta 2014

Poring Hot Spring, Borneo, Malesia 29. - 30.10.2014

Mount Kinabalun valloituksen jälkeen siirryimme Kinabalun kansallispuistosta bussilla 40 kilometrin päässä oleville kuumille lähteille (Poring Hot Spring). Saimme kahden hengen luksushuoneen 25 eurolla. Tähän mennessä vastaavan tasoinen hotelliyö on vietetty Nepalin Bhaktapurissa. Lisäksi Poringin kuumat altaat olivat ilmaisia kaikille Mount Kinabalulle kiivenneille. Menimme siis rentoutumaan altaille. Kuumimmassa altaassa vesi oli peräti 60 asteista. Sinne emme menneet. Ilman lämpötila oli nimittäin +32 astetta varjossa J.

Seuraavana aamuna menimme katsomaan Rafflesia kukkia. Ne ovat maailman suurimpia kukkia ja nettitietojen mukaan kaikki kukan lajit ovat uhanalaisia. Raflesia kukilla ei ole lehtiä, joilla yhteyttää. Ne saavat ravinteensa isäntäkasvista.
Raflesia kukkien ihmettelyn jälkeen siirryimme Canopy Walkwaylle. Se on lähes puiden latvojen korkeudelle rakennettu kävelyreitti (riippusilta). Pituutta sillä oli yli 100 metriä. Taina ei suosittele reittiä korkeanpaikan kammoisille (ei kuulemma lähde enää koskaan sellaiselle reitille). Petrin mielestä fiilinki oli kuin pikkupoikana Tarzan filmejä katsoessa.
Iltapäivällä palasimme bussilla Kota Kinabalun kaupunkiin.

Rafflesia kukka

Canopy Walkway eli riippusilta 

Nakyma riippusillalta

Riippusilta

Poring Hot Spring eli kuumat lahteet

Koulupoikia

torstai 30. lokakuuta 2014

Mount Kinabalu, Borneo, Malesia 27. - 29.10.2014


Palasimme turisti-infon ystävällisen naisen luokse varaamaan Mount Kinabalun kiipeilyreissua. Homma toimi niin loistavasti, että pyykit jäivät pesulaan ja lähdimme saman tien bussilla kohti Mount Kinabalun kansallispuistoa. Matkatoimistosta pakettina ostettuna matka olisi maksanut 250 euroa hengeltä, nyt saimme sen puolet halvemmalla. Toki saavuttuamme kansallispuiston toimistoon meidän täytyi itse  käydä maksamalla yhdellä luukulla kansallispuistomaksu, toisella luukulla majoitus ja vakuutus, kolmannella opas (ilman opasta Kinabalulle ei saa kiivetä), neljännellä ruuat ja vielä viidennellä kuljetus lähtöpisteeseen. Aikaa näihin kului kuitenkin vain puolisen tuntia, joten ihan hyvä tuntipalkka saatiin.
Seuraavana aamuna tapasimme oppaamme sovitusti ja pääsimme matkaan klo 8. Me olimme kahdestaan tämän oppaan ainoat asiakkaat, mutta valitettavasti oppaan englanninkielen taito oli varsin heikko. Jutustelu hänen kanssa ei onnistunut kovin hyvin.
Lähtöpiste oli 1800 metrin korkeudessa ja alkumatka olikin sademetsän tyyppistä maastoa. Pikkuhiljaa maasto muuttui kivikkoisemmaksi ja pensasmaiseksi. Lisäksi sää muuttui aurinkoisesta sumuiseksi ja lopulta alkoi sataa. Matka yöpymispaikalle (Laban Rata, 3200 m) kesti meiltä nelisen tuntia, josta viimeinen tunti taivallettiin reippaassa vesisateessa.
Vesisateesta oli mukava päästä majoituspaikkaan, mutta kylmän suihkun jälkeen olo oli kuin jääkalikalla. Majoituspaikkamme oli 14 hengen yhteismajoitushuone, jossa oli 7 kerrossänkyä vuodevaatteineen. Lämmitystä huoneessa ei ollut, joten kaikki viihtyivät hyvin pipot päässä peiton alla.
Seuraavana ”aamuna” herätys oli klo 2.00. Kaikkien vaeltajien iloksi ulkona näkyi tähtitaivas ja vesisade oli loppunut. Aamupalan jälkeen pääsimme siis yrittämään Mount Kinabalun (4095 m) huiputusta. Matkaa huipulle oli 2,7 km ja nousumetrejä 895. Meiltä matka otsalamppujen valossa sujui ongelmitta. Mitään vuoristotaudin oireita ei onneksi tullut. Kiipeämistä helpottamaan oli jyrkimmille kohdille kiinnitetty köysiä tai vaijereita.
Pääsimme huipulle hyvissä ajoin ennen auringonnousua. Oli upea tunne kun koko reissun yksi kohokohdista pystyttiin saavuttamaan. Sää oli niin selkeä, että vuorelta näkyi rannikolle ja Kota Kinabalun kaupunkiin asti. Kuvat puhuvat puolestaan.
Palasimme kauniin sään vallitessa takaisin Laban Ratanille syömään aamupalan numero 2. Sen jälkeen laskeuduimme polkua pitkin lähtöpisteeseen. Laskua päivälle tuli lähes 2300 metriä.
Tällä reissulla on valloitettu ystävien kanssa Poon Hill Nepalissa ja kahdestaan Mount Kinabalu Borneolla Malesiassa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ne ovat olleet reissun kohokohdat.
Vesiputous alkumatkasta

Pääosa reitistä oli kallioista

Maisemia matkan varrelta

Kukkaloistoa

Jääkylmän suihkun jälkeen majapaikassa

4095 m merenpinnan yläpuolella

Maisemia Mount Kinabalun  huipulta

Auringonnousu Mount Kinabalulla

"Kuumaisemia"

Paluumatka aloitettu

Laskeutuminen köysien varassa (helpompi oli kiivetä ylöspäin)

Maisemia

Kallioinen polku

Näitä kukkia oli paljon

Huippu näkyy vielä
 

Kota Kinabalu, Borneo, Malesia 25. - 26.10.2014


Täällä sitä nyt ollaan, Borneolla. Lento Kathmandusta Kuala Lumpurin kautta Kota Kinabaluun  kesti vaihdon kanssa 9 tuntia eli yhden yön. Toisin sanoen ensimmäinen päivä meni vähän tokkurassa, nukuttiin kyllä hyvät päiväunet ja pitkät yöunet siihen päälle. Kävimme kuitenkin vähän kävellen katsomassa satamaa ja turisti-infosta hakemassa esitteitä ja tietoa Mount Kinabalulle kiipeämisestä.
Päätettiin ottaa toinenkin päivä hyvin rauhallisesti. Loikoilimme rannalla kirjoja lukien ja uiden. Ennen illan hämärtymistä lähdimme kuitenkin reilun tunnin juoksulenkille. Kävimme katsomassa paikallista urheilualuetta. Siellä oli perinteinen yleisurheilukenttä ja jalkapallostadion, tenniskenttiä ja maauimala. Lisäksi siellä oli hyvä salibandykenttä, joka oli ”pilattu” piirtämällä sinne kymmenen sulkapallokentän rajat J.
Illalla saimme tuntumaa Borneolle tyypillisestä ukkoskuurosta. Lämpöä noin +30 astetta ja vettä tuli kaatamalla. Sitä oli ihan kiva katsella ravintolan terassilta olutta siemaillen.

Liikenneympyrä Kota Kinabalussa

Rantabulevardi
 



Kota Kinabalun satamassa

Satama

Auringonlasku satamassa

Auringonlasku Signal Hill -näköalapaikalta

Paikallinen koristurnaus

Kota Kinabalun piitsi

Piitsin ravintola

Kota Kinabalun Stadion

"Urheilualue"

Iltaherkkuja

Aamupala paikallisessa kuppilassa

Päivällinen

torstai 23. lokakuuta 2014

Kathmandu 20. - 24.10.2014


Trekkausreissulta palattua menimme katsomaan ruumiinpolttoa Pashupatinahilla. Kathmandun keskustassa on temppelialue, jossa kuolleiden ruumiit poltetaan ja tuhkat sirotellaan viereiseen jokeen. Rituaali on monivaiheinen. Aluksi ostetaan polttopuut ja rakennetaan niistä kuution muotoinen puukeko. Ensin ruumis pestään pyhän joen vedellä, sitten se siirretään puiden päälle ja sytytetään. Isojen halkojen syttymistä helpotetaan kuivilla riisinkorsilla ja sytytysnesteellä. Sytyttäjä on yleensä lähin sukulainen. Sytyttäjä kiertää ensin ruumiin ympäri kolme kertaa myötäpäivään ja sitten sytyttää tulen. Ruumiinpoltto kestää useita tunteja. Lopuksi tuhkat pudotetaan jokeen.
Seuraavana aamuna nepalilainen ystävämme Mahato tuli hakemaan meidät hotellilta ja lähdimme hänen toiseen kotiinsa kolmen tunnin ajomatkan päähän Panchkhaliin. Siellä vietimme iltapäivän maisemia ihaillen, syöden ja sulkapalloa pelaten. Illaksi ajoimme takaisin lähellä Kathmandua olevaan Bhaktapuriin, jossa yövyimme.

Bhaktapur on yksi maailman perintökohteista. Siellä on lukuisia temppeleitä 1100 -luvulta lähtien. Kiertelimme aamupäivän keskustan nähtävyyksiä katsellen. Kaupungin keskustassa on miellyttävä kävellä, koska siellä ei saa ajaa autoilla olleenkaan.

Iltapäivällä palasimme takaisin Kathmanduun ja kiertelimme Thamelissa ostoksilla. Me ostimme mahdollisia tulevia trekkauksia varten karttoja ja oppaita. Illalla läksimme kaikki jalkahoitoon. Siellä Himalajan rinteillä rasittuneet jalkamme saivat erinomaisen rentouttavan käsittelyn. Hoitoon sisältyi mm. kynsien leikkaus, kynsien viilaus, jalkojen pesu, jalkojen hieronta, ihon pintakerroksen puhdistus hiekkahieronnalla ja jalkojen rasvaus. Naisilla myös kynsien lakkaus.
Seuraavana päivänä kävimme etsimässä Patanissa Leenan perheen entistä asuntoa. Lopulta se löytyi, vaikka alue oli muuttunut paljon ja muistikuvat eivät olleet niin tarkkoja. Patanissa kävimme myös katsomassa miten tiibetiläismattoja tehdään sekä ihailemassa maailmanperintökohdetta eli Patanin Durbar squarea. Iltapäivällä nepalilainen ystävämme Prem tarjosi meille lounaan lähellä meidän hotellia olevassa ravintolassa. Illansuussa kävelimme hotellilta Bouddhanahtille ihailemaan valtavan kokoista stupaa eli buddhalaisten pyhää rakennusta ja toisen stupan (Apinatemppelin) valloitimme seuraavana aamuna. Loppupäivän kiertelimme ostoksilla ja Diphawali –juhlan valmisteluja seuraten. Tämä valonjuhla kestää useita päiviä ja osa liikkeistä on ainakin muutaman päivän kiinni.

Taas on aika sulloa kaikki tavarat rinkkoihin. Lento Kathmandusta Kuala Lumpurin kautta Borneolle lähtee illalla.

Paljon on muuttunut, paljon on pysynyt ennallaan reilun kahdenkymmenen vuoden aikana täällä Nepalissa. Ihmisten ystävällisyys on säilynyt. Tänne palaamme.
Ruumiin pesu

Ruumis siirretään polttopaikalle

Lähiomainen sytyttää tulen kiertäen ensin kolme kertaa vainajan ympäri

Lähiomaiset seuraavat ruumiinpolttoa

Talo Panchckalissa

MäVi vastaan Nepal sulkapallo-ottelu

Aamupalalla Bhaktapurissa hotellin kattoterassilla 

Katukauppias Bhaktapurissa

Väriaineiden ja kuivattujen kalojen kauppa Bhaktapurissa

Bhaktapur - maailman perintökohde

Bhaktapur - maailman perintökohde

Bhaktapur - maailman perintökohde

Kaksi leijonaa ;)

Kuka näitä kaiverruksia oikein tekee

Pottery Square eli savenvalajien aukio

Mummo viimeistelee savitöitä, taustalla riisit kuivumassa

Tytöt kouluun menossa

Angry Birds Bhaktapurissa

Tiibetiläisten mattokutomo Patanissa

Valmiita mattoja myytävänä

Kuljetuskalusto

Koti tien laidassa

Temppeli Bouddhanathilla
Silmat
Rukousliinat

Naisia ostoksilla

Bouddhanath stupa

Diphawali -juhla tulossa, ihmiset täyttivät kauppakujat

Diphawali -juhlan koristelua hotellissamme

Lähes jokaisen sisäänkäynnin edessä oli tällainen Diphawali -juhlan aikana

Pyhä lehmä palvonnan kohteena

Apinatemppeli

Buddhat ja munkit

Diphawali -juhlan koristeita, tämä taideteos on tehty jyvistä ja siemenistä

Diphawali -juhlintaa hotellimme sisäpihalla

Hedelmäkauppa Thamelin laidalla

Kathmandun laitakaupungin näkymiä

Katukauppiaat

Hedelmäkauppias

Paikalliset Diphawalia juhlimassa