Tainan ja Petrin matkablogi: Trekkaus 14 - 19.10.2014 Poon Hill, Nepal

Olimme varanneet Jukan, Jaanan ja Leenan kanssa 4 päivän vaelluksen Pokharasta. Herätys klo 6.00. Kuljetus bussille hotellilta klo 6.30. Pikavuoro Pokharaan klo 7.00. Ilmastoitu pikavuoro maksoi 15 dollaria/henkilö Kathmandusta Pokharaan. Busseja oli lähdössä yhtä aikaa vähintään 20 ja vettä satoi lähes kaatamalla. Tie ruuhkautui heti ensimmäisten vuorien kohdalla ja jono seisoi noin puoli tuntia paikallaan. Lopulta selvisi, että ruuhkan syynä oli serpentiinitielle hajonnut bussi. Fiilikset ei olleet korkealla koska kuvittelimme että joudumme vaeltamaan sumuisessa ja pilvisessä säässä vesisateessa.

Bussi pysähtyi aamiais- ja lounastauolle matkan aikana. Matka (207 km) kesti lähes 8 tuntia ja koko ajan satoi runsaasti. Päällystetty tie oli kuitenkin koko matkalta yllättävän hyvässä kunnossa.

Pokharaan saavuimme iltapäivällä ja oppaamme B.B. oli meitä bussipysäkillä vastassa. Vettä oli satanut niin runsaasti, että rinkkamme oli kastuneet kuljetustilassa. Fiilikset oli jo tässä vaiheessa ”kohti uusia pettymyksiä”. Kaatosateessa marssimme hotellille, jossa kävimme oppaan kanssa läpi tulevaa vaellusta. Illalla vesisateessa kävimme vielä ostoksilla ja syömässä ja hotellilla kylmässä suihkussa.

Seuraava päivä valkeni pilvisenä, mutta aamupäivällä pilvet väistyivät ja Annapurnan lumihuiput näkyivät upeasti Pokharaan. Näkymä Himalajan vuoristoon toi voittajafiiliksen heti alkuun.

Ensin ajoimme pikkubussilla Nayapuliin noin 1,5 tuntia. Matkalla poimimme ”retkikuntamme” kantajan, Netran, kyytiin. Trekkauksen pääsimme aloittamaan puolilta päivin. Alkumatka oli helpohkoa loivaa nousua, mutta viimeiset 2 tuntia oli rankkaa nousua. Silloin noustiin 3767 porrasta ja nousumetrejä kertyi noin 500 metriä. Koko päivän noususummaksi kertyi 1000 m. Perille Ullerin (2020 m) kylään saavuimme juuri ennen pimeän tuloa.

Majoituimme majataloon. Lämmintä vettä ei hanoista tullut, mutta sitä kiikutettiin majatalon keittiöstä ämpäreissä pesuhuoneeseen. Päivällisen nautimme terassilla tähtitaivaan alla.

Aamulla heräsimme klo 5.30 ihastelemaan majatalon ikkunasta näkyviä maisemia. Auringon ensisäteet valaisivat mm. Annapurna Southin (7219 m) lumista huippua.

Aamiaisen jälkeen lähdimme Ullerista kohti Ghorepania (2860 m). Matka oli nousua lähes koko ajan. Kävelyä tuli yhteensä 4 tuntia, joten perille pääsimme jo hyvissä ajoin iltapäivällä. Nousumetrejä siis yhteensä 840 metriä. Majatalomme Snow View Lodge tarjosi lämpimän suihkun, oikean WC-pöntön ja puukaminan hikisten vaatteiden kuivattamiseen. Dhaulagiri-I (8167 m) näkyi komeasti Ghorepanin kylään. Majatalossa oli tarjolla 1000 rupialla eli 8 eurolla hierontaa, joka oli kyllä aika erilaista, mihin olemme tottuneet.

Kolmas vaelluspäivä alkoi herätyksellä klo 4.30. Lähdimme otsalamppujen valossa kipuamaan yli kolmen kilometrin korkeuteen (Poon Hill, 3210 m). Nousua kiviportaita pitkin tuli lähes 400 metriä ja aikaa kului 45 minuuttia. Taivas oli selkeä ja aamuauringon säteet valaisivat Annapurnan lumihuippuja. Nämä maisemat jäävät mieleen pitkäksi aikaa!

Kävimme vielä majatalossa aamupalalla, ennen kuin aloitimme kolmannen päivän varsinaisen vaelluksen. Päivän reitti oli vaativaa ylösnousua ja alaslaskua. Ghandruk (1940 m) –nimiseen kylään saavuimme umpiväsyneinä illansuussa. Päivä oli ehdottomasti rankin vaelluspäivä. Majoituimme sympaattiseen majataloon, jonka puutarhasta sai ihailla Himalajan lumihuippuja, mm. Machapuchare (6997 m).

Viimeinen eli neljäs vaelluspäivä oli pelkkää laskua takaisin Nayapuliin. Edellinen päivä tuntui jaloissa niin ettei alamäen kävely ollut helppoa. Laskua päivälle tuli noin 900 metriä ja aikaa kului nelisen tuntia. Nayapulista meillä oli jeeppikyyti Pokharaan. Pokharassa palkitsimme itsemme Sizzlerillä, juustokakulla ja oluella.

Seuraavana päivänä palasimme Pokharasta takaisin Kathmanduun.

Vaellus Nepalin vuoristossa oli häkellyttävä kokemus. Maisemat lumihuippuineen näyttävät yliluonnollisilta. Näitä katselee mielellään pitkään, eikä maisemaan kyllästy.