Kaupungin vanha keskusta on säilynyt lähes kokonaan ilman pilvenpiirtäjiä. Yksi vahingonlaukaus sinnekin on kuitenkin tullut eli 65 kerroksinen Komtar-pilvenpiirtäjä. Pilvenpiirtäjien vähyys johtuu ilmeisesti siitä, että saarelle ei ollut aikaisemmin siltaa. Silta rakennettiin muistaakseni 1980-luvun lopulla ja silloin jo ymmärrettiin suojella vanha siirtomaa-aikana rakennettu keskusta.
Aikaisemmat reissut Penangilla ovat myös jääneet positiivisina muistoina mieleen ja siksi tänne oli mukava palata. Petri vieraili täällä eka kertaa 1980-luvun puolivälissä Juha-serkun kanssa. Silloin saarelle pääsi ainoastaan lautalla ja ihastus satay-vartaisiin syttyi. Vierailimme täällä koko perheellä vuonna 2011 lomamatkalla. Silloin tulimme tänne laivalla Malesian puolelta Langkawin saarelta. Siitäkin reissusta jäi mukavat muistot. Siksi siis olemme täällä taas. Heti ekana iltana verestimme vanhoja muistoja ja kiertelimme kaupungilla katselemassa tuttuja paikkoja. Pakko oli mennä syömään Red Gardeniin eli kaupungin parhaimmalle ruokatorille.
Toisena päivänä tavoitteemme oli huiputtaa Penang Hill.
Ensin bussilla hissin ala-asemalle. Tai tämä nyt ei ollut hissi vaan
pikemminkin juna. Eli linja-auton kokoinen kabiini kulki kiskoilla vaijereiden
avulla ylös. Ja me siellä mukana. Helppoa oli tulla noin 800 metriä merenpinnan
yläpuolelle. Upeat maisemat. Ilma oli kyllä hieman sameaa vaikka aurinko
paistoikin.
Alastulo ei ollutkaan yhtä helppoa. Päätimme lähteä patikoimaan
polkuja pitkin alas. Alku sujuikin suunnitelmien mukaan. Sitten vastaan tuli
useita reilun kokoisia koiria, jotka ärhentelivät ja haukkuivat meille polulla.
Ehkä ne olivat yhtä pelokkaita kuin me. Koska koirat eivät lähteneet mihinkään,
niin me päätimme palata polkua pitkin takaisin muutamia satoja metrejä
ylämäkeen Penang Hillin huipulle menevälle tielle. Laskeuduimme siis kävellen jyrkkää
asfaltoitua serpentiinitietä alaspäin.
Alhaalla saimme tietää että bussi lähtee klo 15.30. Kello
oli silloin noin 14.00. Söimme läheisessä ravintolassa ja odottelimme bussia.
Bussi saapuikin hieman ennen neljää, mutta kuljettaja sanoi että tällä bussilla
ei pääse kukaan takaisin. Jokaisen pitäisi jäädä odottamaan seuraavaa bussia. Meillä
ei ollut oikein yhteistä kieltä, joten emme tarkkaan ymmärtäneet miksi. Lopulta
pitkän odottelun jälkeen paikallisten avustamana pääsimme bussiin. Bussi ajoi
osan matkaa takaisin ja me kaikki matkustajat siirryimme toiseen bussiin, joka
toi meidät takaisin George Towniin. Aikaa tuohon häslinkiin kului. Meille ei
jäänyt kovin myönteistä kuvaa tapahtumista. Ehkä yhteisen kielen puutteella oli
vaikutusta asiaan. Fiilinki parani hetkessä kun pääsimme taas Red Gardenin
ruokapatojen äärelle.
Kolmantena päivänä tarkoitus oli pyöräillä Penangin
uimarannoille Batu Ferringhin suuntaan. Siellä suunnalla on myös yksi
kansallispuisto (Penang National Park). Pyöränvuokraus ei kuitenkaan mennyt
ihan puikkoihin. Yleensäkin täällä Aasiassa on ollut vaikeaa löytää riittävän
isokokoisia maastopyöriä. Nyt yksi hyvä ajettava maastopyörä löytyi. Toista ei
sitten millään. Joko jarrut eivät toimineet tai hinkkasivat vannetta ajon
aikana. Tai kaikki vaihteet eivät toimineet. Tai pyörä vain täristi hirveästi
ajon aikana.
Otettiin hatusta suunnitelma B. Hypättiin bussiin ja
ajeltiin sillä kansallispuiston portille. Kansallispuistossa oli
”viidakkopolkuja” eri suuntiin. Me valitsimme noin 3,5 km mittaisen polun
Monkey beachille. Aikaa yhteen suuntaan meni reilu tunti. Perillä uiskentelimme
upealla vaaleahiekkaisella rannalla. Rannalla oli muutamia apinoita ja polulla
näimme yhden ison liskon (reilu metri). Samaa reittiä vaellus takaisin ja
bussilla George Towniin.
Viimeiseksi yöksi vaihdoimme hotellia vähän tasokkaampaan. Olimme
koko perheellä tässä hotellissa 4 vuotta sitten. Päivän aikana Petri kierteli intialaiskortteleita
ja Taina kauppakeskuksia ja välillä pulahdimme hotellin uima-altaaseen
virkistäytymään. Red Gardenin ruokatori kutsui taas illalla!
Huomenna siirrymme laivalla täältä Penangin saarelta
Langkawin saarelle ja sieltä edelleen Thaimaan saaristoon.
Rankkaa hommaa tää turistina oleminen |
Ei noussut suorille käsille |
Näkymä Penang Hilliltä George Towniin |
Ai mitä polkua? |
Rata Penang Hillin huipulle |
Näistä tulis vahvat sauvat |
Maisemia matkalta alas Penang Hilliltä |
Petri sai mutkassa kuvan itsestään matkalla alas |
Jättiläislumpeita |
Mohammedin synttärikulkue |
George Townin vanhoja taloja |
Red Garden - ruoka paratiisi |
Red Garden |
Penangin kansallispuiston Monkey Beach |
George Townin katuja |
Koristeellisia taloja |
Sävy sävyyn kukat ja talo |
Edelleen George Townin sympaattisia katuja |
Red gardenilla on aika jees ruokakojuja. Toivottavasti Penang pääsisi näkemään jälleen teitä. Joko ehdisitte maistamaan kaikenlaista Penang tunnettuja herkkuja?
VastaaPoista~ www.kinmun.net