Tainan ja Petrin matkablogi: Siargao-Surigao-Cebu-Bohol, Filippiinit 19.12.-21.12.2015

Lauantaina aamupäivällä suuntasimme minibussilla Siargaon lentokentälle. Lennon Cebulle piti lähteä puolen päivän jälkeen. Huonon sään takia päivän ainoa lento oli peruttu. Saimme uudet lentoliput tiistaille eli kolmen päivän päähän. Lennon peruuntuminen ei ollut kauhea yllätys taifuunivaroitusten takia. Se oli yllätys ettei peruttujen lentojen tilalle ollut lisälentoja. Palasimme siis takaisin majapaikkaamme Turtle Surf Campiin. Automatkan aikana vettä tuli välillä kaatamalla eikä tuulilasinpyyhkijät tietenkään toimineet autossamme. Taksikuski jatkoi siitä huolimatta matkaa tasaisin väliajoin töötötellen.

Illalla kävimme yhdessä lenkillä ja teimme uusia suunnitelmia. Päätimme lähteä kohti Boholin saarta meriteitse. Se tarkoitti sitä että meidän piti matkustaa ensin laivalla Surigaolle sitten Cebulle ja lopuksi vielä Boholille. Siis aikamoinen saarihyppely edessä.

Matka alkoi sunnuntaiaamuna klo 4.00 kun minibussi vei meidät hotellilta satamaan. Matka Siargaon satamasta Surigaolle kesti vain pari tuntia. Keli oli aurinkoinen ja tyyni. Surigaolla pyysimme taksikuskia viemään meidät rannalle ja päädyimme Mabua Pebble Beachille. Ranta oli täynnä sileitä pyöreitä kiviä ja siellä ei ollut hiekkaa ollenkaan. Erikoinen ja omalla tavallaan kaunis ranta. Siellä vietimme päivän aurinkoa ottaen, uiden ja syöden. Taksikuski tuli hakemaan meidät sovitusti takaisin satamaan.

Yölaiva Surigaolta Cebulle lähti illalla. Meillä oli halvimmat (ja ainoat saatavilla olevat) nukkumapaikat aivan laivan pohjakerroksessa. Matka alkoi mukavasti korttia pelaten. Pientä säpinää syntyi kun huomasimme että myös torakat tykkäsivät meidän sängyistä. Ja näitä pieniä torakoita oli kymmenittäin. Laivan henkilökunta kävi myrkyttämässä niitä, mutta uusia tuli kuolleiden tilalle. Päätimme vain sulkea silmät ja laittaa huivit kasvojen peitoksi. Kovan ilmastoinnin takia melkein kaikilla oli aamulla kurkku kipeänä, mutta torakat oli jättänyt meidät rauhaan.

Cebulta ostimme laivaliput Boholin saarelle. Laivaa odottaessa menimme pankkiautomaatille nostamaan rahaa. Ja hups heijaa kone imaisi Taina pankkikortin sisuksiinsa. Siinä sitä parituntia selviteltiin ja ihmeteltiin useiden paikallisten virkailijoiden kanssa. Välillä soiteltiin filippiiniläiseen pankkiinkin. Lopulta soitettiin Suomeen korttien sulkupalveluun ja lähdettiin jatkamaan matkaa. Onneksi meillä on Petrin kortin lisäksi turvana nyt myös lastemme pankkikortit. Loppumatka tammikuussa pitää sitten pärjätä yhdellä kortilla ja jemmassa olevilla käteisvaroilla.

Cebulta Boholille laivamatka kesti vain kaksi tuntia. Puolen tunnin automatkan jälkeen olimmekin lopulta perillä Alona Beachillä. Täällä vietämme seuraavat viisi päivää.