Tainan ja Petrin matkablogi: Lombok, Indonesia 3.-8.10.2015

Lokakuun ekana päivänä lähdettiin Mäntyharjulta ja lokakuun kolmantena päivänä oltiin jo Lombokin saarella Indonesiassa. Vuorotteluvapaa on siis alkanut ja nyt on aikaa parannella minun ja Tainan matkakuumetta. Katsotaan nyt paraneeko se neljän kuukauden reissulla.

Ensimmäinen päivä Senggigissä sujui aikaerosta toipuen, paikkoihin tutustuen ja Bintangia maistellen. No käytiin me vähän snorklaamassa läheisellä rannalla ja todettiin, että varoitukset kovista merivirtauksista Indonesiassa kannattaa ottaa todesta. 20 metrin päässä rannasta virtaus oli niin kova, että uiminen vastavirtaan oli mahdotonta. Onneksi merivirta ei vienyt avomerelle vaan oli rannan suuntainen.

Maanantaiksi buukkasimme auton ja kuljettajan päivän reissulle. Ensin menimme tankkaamaan auton. Meidän kokemuksen mukaan Aasiassa mennään aina asiakkaan kanssa tankkaamaan. Bensan hinta oli noin 50 senttiä litralta. Kävimme katsomassa apinoita, paikallista toria ja vesiputousta. Putouksen alla oli kiva uida ja vilvoitella viileässä vedessä.

Tiistaiksi olimme vuokranneet maastopyörät, joilla lähdimme tutustumaan lähikyliin meren rantaa pitkin. Tie oli vähäliikenteinen ja vaihtelevaa. Välillä oli tosi jyrkkiä nousuja ja laskuja. Meni jopa talutushommiksi.

Viimeisenä päivänä täällä Lombokin Senggigissä kävimme hieronnassa. Tunnin hieronta öljyllä maksoi 5 euroa. Ei paha hinta. Lisäksi syötiin rannalla tähän mennessä paras ateria. Se sisälsi satay-vartaita maapähkinätahnalla ja bambun lehteen käärittyä riisiä. Hintakin oli kohdallaan, sillä yksi annos maksoi alle kaksi euroa.

Auringonlaskun katsominen rantaravintolan säkkituolissa löhöillen ja virvokkeita siemaillen ei ole pöllömpää puuhaa. Joka ilta auringonlasku on niin erilainen.

Indonesialaiset ihmiset vaikuttavat ystävällisiltä ja auttavaisilta. Vaikka kaupustelijoita riittää, ei tavaroita tuputeta väkisin. Valitettavasti jätehuolto täällä on lapsen kengissä ja roskia lojuu joka puolella.