Tainan ja Petrin matkablogi: West Coast, Uusi-Seelanti 10.11.-13.11.2015

Uuden-Seelannin villi länsi. Pitää sikäli paikkansa, että länsirannikolla ei asu juuri ketään. Kyliä on harvassa ja kännykät ei toimi. Komeita luontokohteita sen sijaan riittää. Me vietimme pari päivää Franz Josef Glacierilla. Kävimme katsomassa lunta ja jäätä. Se nyt ei meitä suomalaisia paljon hetkauttanut, kun lunta ja jäätä näkee Suomessakin. Mutta sitä sai ihmetellä miten sademetsä alkoi noin kilometrin päästä jäätiköstä.

Meidän kävelyreissu ”jäätikölle” ei maksanut mitään ja sillä pääsi katsomaan jäätikköä noin puolen kilometrin päästä. Helikopterilla kuskattiin turisteja ihan jäätikölle asti muutaman sadan euron hinnalla.

Franz Josef Glacierilta siirryimme Punakaikin pikkukylään. Siellä on Uuden-Seelannin yksi kuuluisa luontokohde, Pancake Rocks, eli erikoisen näköiset kalliomuodostelmat meren rannalla. Niitä meidän kanssa oli ihailemassa noin 100 kiinalaista turistia ja jokaisen piti tietysti ottaa selfie komeimpien kallioiden ääressä.

Kävimme myös länsirannikon kahdessa suurimmassa kaupungissa Greymouthissa ja Westportissa. Todettiin, ettei taideta olla kaupunki-ihmisiä tai sitten ne ei vaan olleet kiinnostavia kaupunkeja.

Westportin kohdalta auto käännettiin sisämaata kohti. Oppaista olimme katsoneet, että Lyellissä on maastopyöräilyreitti. Sitä oli tietysti testattava. Ajoimme vain pienen osan tästä 80 km:n matkasta. Reitti oli meidän taidoille sopiva, mutta koska se kulki vuorten rinteitä, ajaessa piti pitää katse tiukasti polussa koko ajan.