Saavuimme Kambodzan pääkaupunkiin Phnom Penhiin jokilaivalla
Mekong jokea pitkin Vietnamista. Tullimuodollisuudet hoidettiin raja-asemilla
maissa. Käytännössä se meni niin, että tulkki tuli laivaan ja keräsi kaikilta passit,
viisumianomukset ja maksut. Me vain odottelimme. Laiva oli vaatimaton ja siksi
meilläkin oli omat eväät mukana. Matka kesti lähes kuusi tuntia.
Moottoripyöräriksa vei meidät ja rinkat hotellille. Autoja
täällä ei takseina olekaan. Toisen kerran tämän reissun aikana meillä on
hotellissa myös uima-allas. Se on hyvin pieni, mutta silti hikisen matkan
jälkeen oli miellyttävä pulahtaa altaaseen ja tilata paikalliset oluet altaan
reunalle.
Illan hämärtyessä pistimme lenkkarit jalkaan ja lähdimme
juoksulenkille Mekong-joen rantabulevardille. Täällä Phnom Penh´ssä joesta
kyllä käytetään nimeä Tonle Sap River. Rantabulevardilla oli runsaasti
paikallisia harrastamassa liikuntaa. Nuoria oli pelaamassa jalkapalloa ja
aikuisia harrastamassa ryhmäliikuntaa musiikin tahdissa. Ryhmäliikunta oli
yleistä myös Vietnamissa puistoissa ja aukioilla aamuisin ja illan hämärtyessä.
Mekin innostuimme tekemään lihaskuntotreeniä puistossa olevilla laitteilla. Ja
ei muuta kuin hotellille uimaan sen jälkeen.
Seuraavana aamupäivänä kävimme Central Marketin alueella. Se
on katettu markkina-alue. Päivällä lähdimme tutustumaan Royal Palacen alueelle.
Se on kuninkaanlinnan alue, jossa on runsaasti historiallisia rakennuksia,
esimerkiksi Silver Pagoda. Siellä oli mm. 80 kiloa painava kullasta tehty
buddhan patsas, jossa oli runsaasti timantteja. Aina hotellilla käydessämme
piipahdimme uimassa.
Lauantaiaamuna läksimme moottoripyörätaksilla katsomaan mitä
kauheuksia Pol Potin diktatuurin aikana (1975 – 1979) oli tehty. Ensin menimme
Tuol Sleng museoon. Se oli entinen koulu, joka diktatuurin aikana muutettiin
kuulustelu- ja kidutuspaikaksi ja
vankilaksi. Pol Potin ajatus oli, että kaikkien ihmisten pitää olla maaseudulla
viljelemässä riisipeltoja ja siksi ihmisiä pakkosiirrettiin maaseudulle.
Lisäksi ajatuksena oli että kaikki koulutus on turhaa. Siksi etenkin koulutetut
joutuivat Pol Potin mielipuolisuuden uhriksi. Pahimmillaan koululla tapettiin
arviolta 100 ihmistä päivässä.
Koska koululla ei ehditty tappaa ihmisiä tarpeeksi, heitä
kuljetettiin kaupungin ulkopuolelle metsään. Me vierailimme yhdellä näistä
alueista. Se nimi on Killing Fields of Choeung Ek. Tällä paikalla noin 17000
vankia teloitettiin. Paikalle on rakennettu muistorakennus, jossa lasiseinien
sisällä on 8000 pääkalloa. Kaiken kaikkiaan neljässä vuodessa tapettiin
arviolta 2 miljoonaa kambodzalaista.
Poistulomatkalla menimme Russian Market –markkina-alueelle.
Se on kaupungin suurin kauppapaikka, jossa myydään tavaraa laidasta laitaan.
Illalla kävimme syömässä aitoa khmerilästä ruokaa (kambodzalaisista
90 % on kmerejä).
Sunnuntaiaamuna kävelimme läheiseen kansallismuseoon. Siellä
oli runsaasti esineitä khmerien kulttuurin huippukaudelta 1000 vuoden takaa.
Itse rakennus oli myös hieno aasialaistyylinen. Kiertelimme myös katselemassa
jokirannassa kalastajia ja ihastelemassa yhtä Phnom Penhin lukuisista
temppeleistä.
|
Riksan kyydissä kohti satamaa |
|
Laivalla Vietnamin ja Kambodzan rajalla |
|
Viisumien teko menossa |
|
Pakallinen kalastajaperhe |
|
Mekong-joen ranta-asumuksia |
|
Kuntoilemassa Phnom Penhin rantakadulla |
|
Munkki siunaa uutta autoa |
|
Katukuvaa Phnom Penhistä |
|
Meidän hotellin uima-allas |
|
Royal Palacen alue |
|
Tässä itse Royal Palace |
|
Phnom Penhin rantakatu |
|
Happy Hour -oluet |
|
Moottoripyörätaksin kyydissä |
|
Kuski antoi meille hengityssuojat |
|
Tuol Sleng museo |
|
Vankisellejä museossa |
|
Tapetut kuvattiin ja rekisteröitiin tarkasti |
|
Killing Fieldsin muistorakennus |
|
Muistorakennuksen sisällä oli 8000 pääkalloa |
|
Russian Market |
|
Russian Market |
|
Russian Market |
|
Russian Market |
|
Kansallismuseon sisäpiha |
|
Kalastajat Tonle Sap joella |
|
Harrastelijat pelaamassa lentopalloa |
|
Wat Phnom temppeli |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti