Tainan ja Petrin matkablogi: Sandakan, Sepilok ja Kinabatang 3.

Lento Kota Kinabalusta Sandakaniin kesti vain reilun puoli tuntia. Sandakan on Borneon itärannikolla oleva kaupunki. Iltapäivän ja illan pyörimme Sandakanin keskustassa lähinnä rannan kävelykadulla, joka tuntui olevan kaupungin ainoa miellyttävä paikka.

Aamulla matkanjärjestäjän pikkubussi tuli hakemaan meidät hotellilta. Autossa oli meidän lisäksi kuljettaja ja opas. Matkalla käytiin Sepilokissa orankien ja aurinkokarhujen suojelukeskuksissa. Molemmissa näkyi lähietäisyydeltä näitä suojeltavia ja kuntoutettavia eläimiä.

Sepilokista matka jatkui Kinabatang-joelle. Siellä pienen venematkan jälkeen saavuimme majoituspaikkaan (Bilit Adventure Lodge). Majoituimme keskelle viidakkoa. Heti illansuussa läksimme veneretkelle kiikarit ja kamerat mukana katselemaan jokivarren luontoa. Veneestä katselimme ja kiikaroimme mm. sarvinokkalintuja (hornbills), pitkähäntäapinoita (long-tailed macaque), silver leaf monkey (tälle emme tiedä suomenkielistä nimeä), krokotiileja, nenäapinoita (proboscis monkey), kotkia ja ”tavallisia” apinoita.

Pimeän tultua kävimme noin tunnin yökävelyllä viidakossa lamppujen kanssa. Jalkoihin vedettiin erilliset iilimatosukat. Mielenkiintoisinta retkellä olivat viidakon äänet. Eläimiä näimme hyvin vähän (mm. kastemato, iilimato, sammakko, hämähäkki ja pikkulintu). Emme voineet mennä kauas majoituspaikasta, koska oppaiden mukaan norsulauma oli liikkeellä samalla alueella.

Seuraavana aamuna klo 6 läksimme veneretkelle Kinabatang joelle. Heti alussa näimmekin norsulauman hyvin lähellä meidän majapaikkaa. Nämä Borneon norsut ovat hyvin pieniä. Niitä kutsutaan pygminorsuiksi. Lisäksi näimme kuningaskalastajan. Muuten näimme taas kaikkia samoja eläinlajeja kuin edellisenä päivänäkin.

Aamupäivän kävelyretki viidakkoon oli peruttu, koska norsulauma oli niin lähellä. Lähdimme joen toisella puolella olevaan kylään, koska siellä meillä oli mahdollisuus osallistua lounasruuan valmistamiseen yhdessä talon isäntäväen kanssa. Teimme currykanaa ja soijakanaa sekä vihanneksia ja riisiä. Lopuksi kokoonnuimme syömään ruuat olohuoneen lattialle maton päälle. Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan paikallisten kotiin.

Ennen pimeän tuloa lähdimme taas veneretkelle. Näimme jälleen norsuja ja kaksi isoa laumaa nenäapinoita sekä muita tavallisempia apinalajeja. Valitettavasti orankeja emme nähneet luonnossa. Myöhäisillan kävelyretki viidakkoon oli jälleen peruttu norsuvaaran vuoksi. Illalla istuimme majapaikkamme terassilla kuuntelemassa norsujen töräyttelyä. Kauimmaisen mökin australialaiset asukkaat olivat nähneet norsuemon poikasensa kanssa aivan lähietäisyydeltä.

Kinabatang –joelta siirryimme seuraavana aamuna takaisin Sandakanin kaupunkiin. Sieltä otimme huoneen Sabah Hotellista. Hotellissa oli hieno uima-allasalue, kuntosali, höyrysauna ja kaiken kukkuraksi ihan oikea sauna, josta sai kunnon löylyt. Tulimme hotellille jo aamupäivällä ja seuraavana päivänä lentomme takaisin Kota Kinabaluun lähti vasta illalla, joten meillä oli runsaasti aikaa nauttia hotellin palveluista. Harvinaisia nautintoja reppureissaajalle.